Katri Ylönen talvisessa maisemassa

Käyttäjien kokemukset Asterin kehittämisen tukena

Teksti:
Katri Ylönen
Kuva:
Katri Ylönen

Asiakas- ja potilastietojärjestelmät ovat sote-ammattilaisten eniten käyttämiä työvälineitä. Mitäpä jos ne olisivat vielä niitä mieluisimpia työvälineitä?

Käyttäjien kokemukset tietojärjestelmistä ovat olleet varsin kriittisiä sekä sosiaali- että terveydenhuollossa [1, 2, 3], vaikka viimeisimmät arviot esimerkiksi sairaanhoitajien osalta ovatkin olleet positiivisempia [4].

Kirjoitin hiljattain Digitalisaatio ja sosiaaliala -blogiin aiheenani käyttäjäkokemustiedon tärkeys tietojärjestelmien kehittämisen tukena: Sosiaalityöntekijät asiakastietojärjestelmien käyttäjinä -kokemukset kehittämisen pohjaksi – Sosiaalialan digitalisaatio (weebly.com). Kirjoituksellani halusin nostaa esiin sitä, miten aiempi kokemuksiin perustuva tutkimustieto auttaa meitä kehittämään työhömme soveltuvia tietojärjestelmiä ohjaamalla huomiomme niihin asioihin, joiden on havaittu olevan merkittäviä edistäjiä tai estäjiä. Tietojärjestelmiä on rakennettu pitkälti hallinnollisia tarpeita tukemaan, jolloin itse kentän ammattilaisten tarpeet ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Tietojärjestelmien on esimerkiksi koettu vievän paljon aikaa, mikä on aina myös pois asiakkaiden kanssa vietetystä ajasta.

Olen ollut mukana Asterissa jo kilpailutusprojektin aikana vuodesta 2017 lähtien. Jo tuolloin mietin, miten upeaa on, että suuri osa meistä projektin työntekijöistä on suoraan kentältä tulleita sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, rautaisia oman työnsä osaajia. Näin olemme olleet jo alusta asti turvaamassa sitä, että tietojärjestelmä rakennetaan aidosti käyttäjälähtöisesti. Mutta haasteitakin olemme kohdanneet. Päänvaivaa on tuottanut muun muassa se, miten osaamme selittää asioita tietojärjestelmäkielelle, miten tulemme ymmärretyiksi, miten rakennamme vaatimukset ymmärrettäviksi IT-toimittajille. Asterissa omat haasteensa tuo vielä erikielisyys, kun työskentely toimittajan suuntaan hoidetaan pitkälti englanniksi. Tärkeää on kuitenkin se, että teemme nyt työtä tämän eteen yhdessä. Toistamme toiveitamme ja tarpeitamme niin paljon kuin tarve vaatii, jotta saamme sitä, mitä ammattilaiset ja asiakkaat tarvitsevat.

Teknologian kehittämisessä tulisi aina miettiä, mitä asiaa yritämme sillä ratkaista. Sosiaalityötä ja tietojärjestelmiä tutkinut amerikkalainen Dale Fitch [5] kysyy tärkeän kysymyksen teknologiaan liittyvässä kehittämisessä: saammeko aikaan muutoksen asiakkaidemme elämässä? Tietojärjestelmän tulisi tukea ennen kaikkea asiakkaan tilanteen seuraamista kokonaisuudessaan, sitä miten palvelumme ja interventiomme vaikuttavat asiakkaiden elämään.

Tietojärjestelmien kehittämistyön lähtökohtana tulee olla vahva ymmärrys käyttäjien tarpeista, tehtävistä ja toimintaympäristöstä [6]. Lisäksi suunnitteluratkaisuja tulee arvioida käyttäjien kanssa kehittämisprosessin aikana ja käyttöönoton jälkeen [6]. Asterissa on käynnissä suunnitteluprojekti, jonka tarkoituksena on muun muassa selkiyttää sosiaali- ja terveydenhuollon prosesseja sekä luoda yhteinen ymmärrys hankinnan tarpeista. Onnistunut suunnittelu on tae onnistuneelle käyttöönottoprojektille. Työtä on paljon, mutta yhtä paljon on myös innostusta ja halukkuutta rakentaa aidosti yhteistyöhön perustuva sote-toiminnot yhdistävä tietojärjestelmä neljän tilaajan kesken. Avainasemassa tässä ovat kentän ammattilaiset, joilta tulee ajantasaisin tieto tarpeista ja toiveista.

Lisäksi tietojärjestelmien käytön seurannalla esimerkiksi käyttäjäkokemuskyselyin, saamme arvokasta tietoa toimivista ja vähemmän toimivista asioista sekä syistä niiden taustalla. Sote-ammattilaisten käyttäjäkokemuksia tietojärjestelmistä kerätään valtakunnallisesti STePS 3.0 -hankkeessa [7].

Ideoita ja ajatuksia Asterin kehittämiseen liittyen voi myös aina lähettää suoraan kenelle tahansa meistä Asterilaisista tai osoitteeseen:
aster-projekti@ksshp.fi

Kirjoittaja Katri Ylönen (YTL) työskentelee Aster Keski-Suomessa sosiaalihuollon projektipäällikkönä ja tekee vapaa-ajallaan väitöskirjatutkimusta sosiaalityöntekijöiden tietojärjestelmien käyttäjäkokemuksista Jyväskylän yliopistoon.

Lähteet:

[1] Vänskä J, Vainiomäki S, Kaipio J, Hyppönen H, Re-ponen J, Lääveri T. (2014) Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä 2014: Käyttäjäkokemuksissa ei merkittäviä muutoksia. Suomen Lääkärilehti 2014;69:3351-3358.

[2] Hyppönen, H., Lääveri, T., Hahtela, N., Suutarla, A., Sillanpää, K., Kinnunen, U-M, Ahonen, O., Rajalahti, E., Kaipio, J., Heponiemi, T. & Saranto, K. (2018) ’Kyvykkäille käyttäjille fiksut järjestelmät? Sairaanhoitajien arviot potilastietojärjestelmistä 2017. Finnish Journal of eHealth and eWelfare, 10 (1), 30-59. doi: https://doi.org/10.23996/fjhw.65363

[3] Ylönen, K., Salovaara, S., Kaipio, J., Tyllinen, M., Tynkkynen, E., Hautala, S. & Lääveri, T. (2020) Sosiaalialan asiakastietojärjestelmissä paljon parannettavaa: käyttäjäkokemukset 2019. Finnish Journal of eHealth and Welfare, 12(1), 30-43. doi: https://doi.org/10.23996/fjhw.88583

[4] Kyytsönen, M., Hyppönen, H., Koponen S., Kinnunen, U-M, Saranto K., Kivekäs, E. Kaipio J., Lääveri, T., Heponiemi, T. & Vehko, T. (2020) Tietojärjestelmät sairaanhoitajien työn tukena eri toimintaympäristöissä: kokemuksia tuotemerkeittäin. Finnish Journal of eHealth and Welfare, 12(3), 250-269

[5] Fitch, D., Parker, L. & Watt, J. (2014) Envisioning Public Child Welfare Agencies as Learning Organizations: Applying Beer’s Viable System Model to Title IV-E Program Evaluation. Journal of Public Child Welfare, 8(2), 119-142. doi: https://doi.org/10.1080/15548732.2013.879089.

[6] Martikainen, S., Salovaara, S., Ylönen, K., Tynkkynen, E., Kaipio, J., Tyllinen, M. & Lääveri, T. (2020) Sosiaalialan ammattilaiset halukkaita osallistumaan asiakastietojärjestelmien kehittämiseen – osallistumistavoissa kehitettävää. Finnish Journal of eHealth and Welfare, 12(3), 270-285. doi: https://doi.org/10.23996/fjhw.96084

[7] Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden seuranta ja arviointi (STePS 3.0) – THL