Knowledge is power

Kirjattu tieto hyötykäytössä

Teksti:
Aki Pihlapuro
Teksti:
Jenna Parviainen

Edellisessä blogikirjoituksessa “Kirjaaminen on tiedolla johtamisen perusta” käsiteltiin kirjaamista ja sen laatua. Kirjaamisen laadun tärkeyttä ei voi ylikorostaa analytiikan näkökulmasta. Analyysit voivat olla vain juuri niin hyviä kuin niihin raaka-aineena käytetty data.

Analytiikan esteiksi voivat muodostua puutteellinen, virheellinen, hajanainen tai epäjohdonmukainen tieto. Tässä, blogisarjan kolmannessa kirjoituksessa, kurkistetaan tiedon hyödyntämisen maailmaan.

Kun sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilainen tekee kirjauksen, kirjattuja tietoja voidaan hyödyntää aina asiakkaan tasolta valtion tasolle asti. Asiakkaalle ja ammattilaiselle kirjatut tiedot näkyvät hyvin yksityiskohtaisena, mutta mitä lähemmäs valtion tasoa mennään, sitä karkeammaksi tieto muuttuu.

Minun tiedoistani ammattilaisen hyödyntämään asiakas- ja potilastietoon

Asiakkaan näkökulmasta kirjattu tieto muuttuu hänen henkilökohtaisiksi terveys- ja hyvinvointitiedoikseen, joita hän voi halutessaan tarkastella. Tehdyt toimenpiteet, hoito-ohjeet, hyvinvointineuvot ja keinot terveyden edistämiseen eivät välttämättä jää mieleen yhdellä vastaanottokäynnillä, jos sellaista on koskaan ollutkaan. Tällöin vaivaton pääsy omiin tietoihin säästää aikaa, rahaa ja henkilökohtaisia voimavaroja.

Ammattilainen näkee kirjatun tiedon asiakas- ja potilastietoina. Asiakkaan hoito- ja palveluhistoriasta kirjattu tieto sekä mahdollisesti tehdyt hoito- tai palvelusuunnitelmat auttavat ammattilaista hahmottamaan asiakkaan kokonaistilanteen ja sitä kautta tarjoamaan asiakkaalle laadukkaampia palveluita. Lisäksi erilaiset järjestelmän tuottamat hälytykset, herätteet ja hoitosuositukset auttavat vähentämään työskentelyssä tapahtuvan virheen mahdollisuutta, kun kaikki tieto ei ole oman muistin varassa.

Kaikki oleellinen palveluun liittyvä tieto on tärkeää kirjata, sillä kirjattu tieto toimii tiedon hyödyntämisen pohjana sekä samalla ammattilaisen oikeusturvana. Kirjatun tiedon hyödyntämisen avulla asiakkaalle voidaan tarjota yhdenvertaisia palveluja ammattilaisesta riippumatta. Mikäli jotain ei ole kirjattu, sitä ei voida hyödyntää.

Ryhmä- ja väestötason tiedolla vaikuttavuutta palveluun ja tukea kehitykseen

Tiedon hyödyntäminen organisaation tasolla ei liity enää yksittäisen asiakkaan palvelutapahtuman tietoihin, vaan tietotarpeet kohdistuvat väestön terveyteen ryhmätasolla. Organisaatio voi hyödyntää näitä tietoja kehittääkseen toimintaansa oman alueensa tarpeita vastaaviksi kustannusvaikuttaviksi palveluiksi. Tieto on organisaatiolle arvokasta, jotta se pystyy kohdentamaan niukkoja sosiaali- ja terveydenhuollon resursseja toimintoihin, joiden tiedetään olevan vaikuttavia. Lisäksi organisaatio saa tietoa alueensa väestön terveydestä sekä alueellisista eroista. On tarkoituksenmukaista kohdentaa palveluja niille organisaation alueille, joissa niitä tarvitaan.

Seuraavalla tiedon hyödyntämisen tasolla ovat valtion eri instituutiot, kuten Aluehallintovirasto (AVI), Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja Valtiovarainministeriö (VM). Tietoa hyödynnetään alueiden vertailuun ja arviointiin, jonka toteuttamisesta vastaa THL. Se toteuttaa esimerkiksi vuosittain Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän alueelliset arvioinnit, joiden tarkoituksena on toimia päätöksenteon tukena. Lisäksi THL ylläpitää erilaisia kaikkien saatavilla olevia tietokantoja, joissa tiedot on muutettu alueellisiksi tunnusluvuiksi, joita kuka tahansa voi hyödyntää esimerkiksi tutkimuskäyttöön tai tarkastella oman alueensa hyvinvointia verrattuna muihin alueisiin. Tutkimuskäyttöön on lisäksi luotu erillisaineistoja, kuten laaturekisterejä, joiden avulla tehdään muun muassa sosiaalityön ja hoitomenetelmien vaikuttavuustutkimusta. Lisäksi Käypä hoito –suositusten laadinnassa hyödynnetään laajoja asiakas- ja potilasaineistoja.

Ministeriötaso STM sekä VM vastaavat valtiollisesta ohjauksesta. Esimerkiksi sote-uudistusta, digitalisaatiota ja sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä valmisteltaessa tarvitaan ajankohtaista tietoa suomalaisten hyvinvoinnista. Tiedon avulla hyvinvointivaltiota kehitetään tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi. Tulevaisuudessa valtio myös rahoittaa hyvinvointialueet. Ja mihin tämä rahoitus perustuu? No kirjattuihin asiakas- ja potilastietoihinpa tietenkin!

Jalostetulla, tutkitulla ja tulkitulla tiedolla tarjotaan tukea ammattilaisen päätöksentekoon, palvelujen kehittämiseen ja johtamiseen. Nykyinen tapa tuottaa tietoa ei kuitenkaan kasvavissa tietotarpeissa aina riitä, ja asiakkaan ja potilaan hoidossa ei onnistuta hyödyntämään taustatietoja parhaan mahdollisen hoidon ja tuen varmistamiseksi. Tosiasia on, että tieto vaikuttaa suoraan saatavilla olevaan palveluvalikoimaan ja annettaviin hoitoihin ja palveluihin. Tästä aiheesta voit lukea lisää seuraavassa blogissamme, joka käsittelee tiedolla johtamisen nykytilaa.

NumariSirpa_1000x1000

Sirpa Numari

Raportoinnin ja analytiikan projektipäällikkö / Tiedolla johtamisen projektipäällikkö