Kirsi Pesonen järvellä

Lääkehoidon turvallisuus voi parantua merkittävästi Asterin myötä 

Teksti:
Kirsi Pesonen

Lääkehoidolla on hyvin keskeinen ja tärkeä rooli niin terveydenhuollossa kuin sosiaalipalveluissakin. Niinpä myös asiakas- ja potilastietojärjestelmän lääkehoidon osioiden toimivuuteen, turvallisuuteen ja käytettävyyteen kohdistuu runsaasti tarpeita ja odotuksia.  

Tietenkään pelkät odotukset ja toiveet eivät riitä, vaan Aster-hankkeessa tarvitaan myös pitkäjänteistä ja tavoitteellista työntekoa, yhteistyötä ja yhteisen näkemyksen löytymistä niin tilaajien kuin tietojärjestelmän toimittajienkin välillä. Suuren haasteen muodostaa niin terveydenhuollon kuin sosiaalihuollonkin prosessien monimutkaisuus. Kuinka asiakas- ja potilastietojärjestelmä pystyy tämän monimutkaisuuden ja monimuotoisuuden huomioimaan vai onko vaarana, että teknologia huonontaa asiakkaan ja potilaan hyvää hoitoa tai pahimmillaan aiheuttaa jopa haittaa ja hoidon viivästymistä?  

Lääkehoidonprosessi sisältää kokonaisuudessaan useita vaiheita, alkaen ajantasaisen lääkitystiedon selvittämisestä, tarvittavan uuden lääkkeen määräämisestä lääkkeen vaikutuksen seuraamiseen saakka. Tutkimusten mukaan suurin osa terveydenhuollossa tehdyistä Haipro-ilmoituksista liittyy lääkehoitoon, virheitä tapahtuu etenkin lääkkeitä jaettaessa ja niitä annettaessa: lääke voi jäädä antamatta, se annetaan väärälle asiakkaalle tai potilaalle, tai annettu lääke, annosmuoto tai ajankohta on väärä.  

Nykypäivänä tietojärjestelmiä ja -teknologiaa voidaanhyödyntää lääkehoitoprosessin eri vaiheissa ja näin ollen karsia monet yleisimmät lääkitysvirheet. Ratkaisu voi olla katkeamattoman lääkehoidon prosessi, jolla tarkoitetaan terveydenhuollon prosessia, jossa käytetään sähköistä varmistusta niin asiakkaan ja potilaan, kuin lääkkeenkin tunnistamiseen. Lääke tunnistetaan viivakoodaamalla se lääkkeenjaon tai käyttökuntoonsaattamisen aikana, asiakas tai potilas tunnistetaan sähköisesti viivakoodaamalla tunnisteranneke ennen lääkkeen antoa ja lääkkeenantokuittaus voidaan siirtää sähköisesti asiakas- ja potilastietojärjestelmään.   

Tulevaisuuden visiona järjestelmän tukema, turvallinen lääkehoito  

Toivon, että tuleva asiakas- ja potilastietojärjestelmämme voisi toimia toiminnanohjausjärjestelmänä, joka olisi ohjaava ja mahdollistaisi turvallisen lääkehoidon toteuttamisen. Mieleeni nousee nopeasti useita esimerkkejä käytännön työtilanteista, joihin joustavasti toimiva asiakas- ja potilastietojärjestelmä tarjoaisi helpotusta ja tukea. Reseptilääkettä määrättäessä järjestelmä voisi kertoa, että lääkkeen saatavuudessa on nyt ongelmia ja kenties ehdottaisi tilalle toista vastaavaa lääkettä. Lääkityslistalta olisi nopeasti ja helposti nähtävissä asiakkaan tai potilaan lääkehoidon historia. Millaisia lääkekombinaatioita aiemmin on ollut käytössä ja millainen vaste niihin on saatu. Jos lääkkeen käyttö on jouduttu lopettamaan, lopetuksen syy olisi nähtävissä. Järjestelmä voisi sisältää lääkkeen annoslasku/-nosto-ohjelman, joka ohjaisi millaisella aikataulutuksella haluttuun tavoiteannokseen päästään.  

Riski siihen, että lääke jää antamatta, kasvaa, mikäli lääkkeen antoväli on poikkeava, vaikkapa vain joka kolmas kuukausi. Nykyisellään voidaan joutua käyttämään muistin tukena paperikalenteria, johon seuraava lääkkeenanto kirjataan. Mitäpä jos asiakas- ja potilastietojärjestelmä muistuttaisikin hoitajia harvoin tapahtuvasta lääkkeen annosta? Tai hälyte tulisi tekstiviestinä asiakkaalle itselleen? Joidenkin lääkkeiden turvalliseen käyttöön liittyy säännöllisesti otettavat turvaverikokeet. Turvaverikokeissa käyminen voi jäädä kuitenkin tekemättä, mikäli laboratoriolähetteen saadakseen joutuu jonottamaan pitkiä aikoja palvelunumeroon. Entäpä jos turvaverikoe olisikin ohjelmoitavissa ja aikataulutettavissa asiakas- ja potilastietojärjestelmän kautta ja lisäksi asiakas saisi muistutuksen tekstiviestinä verikokeiden ajanvarauksen tekemisestä?   

Jotta saamme aikanaan käyttöömme aidosti potilas- ja lääkitysturvallisuutta parantavan asiakas- ja potilastietojärjestelmän, se tulee vaatimaan lukemattomia työtunteja ja aivan varmasti myös turhautumista ja väsymystäkin, mutta toivottavasti myös onnistumisen kokemuksia. Työtä meillä on paljon, mutta paljon on myös innostusta ja halua kehittää niin asiakkaitamme ja potilaitamme kuin meitä itseämmekin varten paras mahdollinen asiakas- ja potilastietojärjestelmä – Aster.  

Kirsi Pesonen

proviisori, Siun sote

Kirsi Pesosen perustyöhön Siun sotessa kuuluu lääkitys- ja potilasturvallisuuden kehittämiseen liittyviä tehtäviä, sekä lääkehoidon arviointityötä etenkin ikäihmisten palvelualueella. Aster-projektissa Kirsi on mukana terveydenhuollon työvirrassa, Siun soten asiantuntijana Medications-kokonaisuudessa.