Aster_asiakas-ja_potilastietojarjestelma_UKK_kansikuva_1680x780px

Vetovoimaa kotihoitoon teknologian avulla

Teksti:
Sari Luukkonen
Kuva:
Mostphotos kuvapankki

Kun reilu 20 vuotta sitten aloitin vastavalmistuneena hoitajana työurani kotihoidossa, en osannut edes unelmoida kaikesta teknologiasta, jota tänä päivänä on käytössä helpottamaan niin kotihoidon ammattilaisen työtä kuin kotihoidon asiakkaan itsenäistä selviytymistä omassa kodissaan.

Tuolloin marraskuun harmaudessa ensimmäisenä työpäivänäni sain käteeni paperin, johon oli käsin kirjoitettu asiakkaan nimi, osoite ja puhelinnumero. Lisäksi rasteilla oli merkitty ruudukkoon minä viikonpäivinä kotikäynnit oli suunniteltu tehtäväksi. Jos rasteja oli saman päivän kohdalla kaksi, oli tarkoitus tehdä kotikäynti aamulla ja päivällä. Ei muuta kuin matkaan! Käytössä ei ollut kännykkää, jolla kysyä tarvittaessa neuvoja kollegalta tai esimieheltä. Esimies saattoi toisinaan kiireellisissä asioissa soittaa asiakkaan puhelimeen ja tiedustella mahtaako Sari olla siellä. Monessa asiassa on menty huimasti eteenpäin noista ajoista. 

Toiminta ja mittaaminen ovat kehityksen keskiössä 

Aster Etelä-Savon alueella otettiin käyttöön jo useampia vuosia sitten toiminnanohjausjärjestelmä helpottamaan kotihoidon eri ammattilaisten työtä.

Järjestelmän avulla kotihoidon päivittäistä työtä voidaan organisoida niin, että työ jakaantuu tasaisesti kaikille työvuorossa oleville ammattilaisille ilman, että toiset kuormittuvat enemmän kuin toiset. Kenenkään ei pitäisi uupua kohtuuttoman työtaakan alle, kun töiden jakaantuminen on tullut läpinäkyväksi töitä suunniteltaessa.

Toiminnanohjausjärjestelmää käyttöön otettaessa määriteltiin myös tavoite välittömän työn osuudelle eli sille ajalle, joka käytetään asiakkaan hoitoon ja huolenpitoon sekä asiakkaan toimintakykyä ja kuntoutumista edistäviin ja ylläpitäviin tehtäviin, asiakasta koskevien tietojen kirjaamiseen, palvelutarpeen arviointiin sekä asiakassuunnitelman laatimiseen ja päivittämiseen.

Tavoitteena on ollut lisätä asiakkaan saamaa palveluaikaa esimerkiksi mobiilikirjauksen avulla, jolloin kirjaaminen tehdään asiakkaan kotona ja samalla voidaan osallistaa asiakasta omaan hoitoonsa.

Kotihoidon ammattilaisen työaikaa säästyy, kun suurehko osa päivittäisestä dokumentaatiosta on mahdollista tehdä joko kotikäynnin aikana tai välittömästi sen jälkeen eikä työvuoron päätteeksi tarvitse toimistolla erikseen kirjata. Lisäksi kuvaus asiakkaan tilanteesta on ajantasaisesti myös muiden ammattilaisten käytössä, kun kirjaaminen on mahdollista välittömästi havaintojen tekemisen yhteydessä. Kehittämistä toki edelleen on. Tällä hetkellä kaikkea asiakasta koskevaa dokumentaatiota ei ole mahdollista tehdä mobiililaitteilla. Esimerkiksi mittaustuloksia ei saada kirjattua niin, että ne siirtyisivät asiakas- ja potilastietojärjestelmään omille näkymilleen. Myöskään asiakas- ja potilastietojärjestelmässä dokumentoituja asioita ei ole mahdollista nähdä toiminnanohjausjärjestelmän mobiilisovelluksessa. 

Turvaa hyvinvointiteknologialla 

Kotihoitoa on viime vuosina vaivannut resurssipula ja uusia työntekijöitä on ollut ajoittain vaikea saada palkattua. Kotihoidon vetovoimaisuutta voidaan osaltaan lisätä ajantasaisella teknologialla sekä nykyaikaisilla työvälineillä. Tähän tarpeeseen vastataan tarjoamalla ammattilaisten käyttöön mm. älylaitteita sekä uusia tapoja toteuttaa palvelua aikaisemmin totutun sijaan.

Esimerkiksi Aster Etelä-Savon alueella on käytössä kotihoidon asiakkaille etäpalvelu, jossa videoyhteydellä voidaan korvata perinteisiä kotikäyntejä. On myös mahdollista, että uudelle asiakkaalle aloitetaan palvelu pelkillä etäkäynneillä. Etäpalvelua järjestetään joko niin, että ”etäpalvelutiimi” hoitaa keskitetysti yhteydenpidon asiakkaisiin tai niin, että kotihoidon tiimissä kaikki työntekijät osallistuvat etäpalvelun toteuttamiseen. Palvelua tarjotaan niille asiakkaille, jotka ovat kiinnostuneita teknologian hyödyntämisestä ja ketkä pystyvät älylaitteita käyttämään. 

Koska kotihoito toteuttaa palvelua asiakkaiden kotona, ovat luottamus ja turvallisuus ehdottoman tärkeitä. Asiakkaan turvallisuuden tunnetta voidaan lisätä hyvinvointiteknologian keinoilla. Perinteisiä, monille tuttuja tapoja turvallisuuden lisäämiseksi ovat esimerkiksi turvapuhelin ja liesivahti. Rinnalle on tullut myös mm. paikantavia turvakelloja ja hälyttimiä, jotka ilmaisevat asiakas poistumisen kotoa. Nämä lisäävät erityisesti muistisairautta sairastavan asiakkaan turvallisuutta sekä vähentävät heidän läheistensä huolta. 

Kädet ja älypuhelin kuvituskuva. ESSOTE Vetovoimainen kotihoito-hanke, kuva: Groteski
Kuva: Groteski

Kotihoidon ammattilaiset ovat perinteisesti keränneet laukkuihinsa nipun asiakkaiden kotiavaimia työvuoron alussa ja palauttavat ne kotikäyntien jälkeen seuraavia käyntejä varten toimistolle. Käyntilistaan tulee usein kuitenkin muutoksia päivittäin esimerkiksi jonkun työntekijän sairastuessa kesken päivän, jolloin käyntejä joudutaan organisoimaan uudelleen. Lukemattomia kertoja avaimia on vaihdettu kadunkulmissa työntekijöiden kesken ja valitettavasti avaimia myös katoaa silloin tällöin. Avaimeton kotihoito on tarjonnut tähän ongelmaan suuren avun. Työntekijä aukaisee asiakkaan oven älypuhelimen sovelluksella, jolloin aikaa ei tarvitse käyttää avainten mukaan kokoamiseen eikä ammattilaisen tarvitse huolehtia, että kaikki avaimet ovat varmasti mukana ja palautettu. Asiakas voi myös olla turvallisin mielin, kun avaimia ei pääse katoamaan. 

Olet ehkä joskus kuullut lauseen ”asiakasta ei enää ehdi hoitaa, kun aikaa menee tietokoneen tai puhelimen näpräämiseen”. On toki selvää, että uusia laitteita, ohjelmistoja tai toimintatapoja sisään ajettaessa, menee aikaa uuden omaksumiseen.

Uskon kuitenkin, että suhtautumalla avoimin mielin uudistuksiin ja menemällä rohkeasti kohti uutta sekä antamalla mahdollisuuden teknologialle, on mahdollista antaa kotihoidon asiakkaille enemmän aikaa sekä laadukkaampaa palvelua kuin aikaisemmin ja vieläpä lisätä kotihoidon ammattilaisten tyytyväisyyttä työhönsä.